Ruotsin koulutussektorilla ei ole vielä koettu digitalisaation täyttä voimaa

Ruotsissa julkaistiin marraskuussa useita raportteja digitalisaatiosta ja ICT:n hyödyntämisestä yritysten, kuntien ja viranomaisten keskuudessa. Julkisella sektorilla on reilusti voitettavaa informaation saattamisesta digitaaliseen muotoon muun muassa asumisen ja terveydenhuollon saralla – itsepalvelun lisääminen ja byrokratian vähentäminen muutamina esimerkkeinä saavutettavista eduista. Erityisesti kotihoitopalveluiden järjestämisestä löytyykin kuntia, joissa on jo pitkään hoidettu dokumentaatiota mobiililaitteilla. Tämä on sallinut hoitohenkilökunnan viettää enemmän aikaa asiakkaidensa kanssa.

Ruotsalaiset koulut ovat Euroopan huipputasolla, kun mitataan koulun tietokoneiden määrää per opiskelija sekä kannettavien tietokoneiden määrää opiskelijoiden keskuudessa. Ruotsin Internetsäätiö (IIS) julkaisee vuosittain ”Ruotsalaiset ja Internet” -raporttia, jonka tulokset perustuvat ensisijaisesti omaan tiedonkeruuseen. Tänä vuonna haastateltiin yhteensä 3000:tta yli 12-vuotiasta henkilöä helmikuun ja huhtikuun välillä.

Miltä tulokset näyttävät?

  • 93%:lla yli 12-vuotiaista on pääsy internetiin
  • Keskimääräinen internetissä käytetty aika kotona, töissä, koulussa ja muualla on yli 21 tuntia viikossa, mutta ikäluokkien välillä on luonnollisesti eroja; aktiivisimpia olivat opiskelijat keskimäärin 36 tunnin viikosaldolla
  • Yli 16-vuotiaiden koululaisten ja opiskelijoiden internetin käyttö koulussa oli noussut vuoden 2012 7,1 tunnista 10,2 tuntiin.

Kiinnostavaa on, että yllä mainittu ei juurikaan näy koulujen digitaalisten apuvälineiden investoinneissa. Pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna ruotsalaiset opettajat hyödyntävät huomattavasti vähemmän digitaalisuutta opetuksessa. EU:n ja kansallisten toimijoiden tilastot paljastavat, että vaikka keskimääräisen tietokoneen hinta on 1770 kruunua (~190 EUR), digitaalisiin oppimateriaaleihin käytetään vain 30 kruunua (3.2 EUR) per oppilas. Koko myynnin tasolla tarkasteltuna digitaalisen oppimateriaalin osuus on vain 4-5%. Koulutussektorilla on siis osa-alue, josa digitaalisuus ei ole vielä lyönyt täysin läpi.

Muutosta tähän odotetaan Ruotsin hallituksen yhdessä Ruotsin kunta- ja alueliiton (SKL) lokakuussa tekemästä päätöksestä, jonka on tarkoitus käynnistää digitaalinen uudistus julkisella sektorilla. Itselläni on kaksi lasta Ruotsin koulutusjärjestelmässä ja on mielenkiintoista seurata, miten kansallinen strategia konkretisoituu ruotsalaisten koulujen visiossa olla 2020 mennessä maailman parhaita digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäjiä. IT-ministeri Mehmet Kaplan ja SKL ovat yleisellä tasolla ilmaisseet halukkuutensa syventää oppimiskokemusta muun muassa huomioimalla koululaisten ja opiskelijoiden eriävät tarpeet sekä varustamalla heidät oikeilla taidoilla ja kyvykkyyksillä opettajien työn helpottamiseksi.

Ruotsin digitaalinen infrastruktuuri on tasolla, jolle harva maa vielä yltää – nyt panostetaan vahvasti siihen, että koko julkinen sektori saadaan digitalisaatioon mukaan.